Berliinin muuri
Berliinin muuri kaatui vuonna 1989, mutta sen jäljet ovat edelleen hyvin elävät Berliinissä. Jos olet ensikertalainen, on lähes pakko nähdä muurin jäännökset ja ehkä Haus am Checkpoint Charlie -museossa. Kaupungissa on itse asiassa vaikea vierailla ilman, että törmää jälkiin muurista, joka muokkasi nyky-Berliinin.
Berliinin muurin muistomerkki
Jos olet kiinnostunut Berliinin muurista ja sen historiasta, kannattaa ehdottomasti käydä Berliinin muurin muistomerkillä (Gedenkstätte Berliner Mauer) Bernauer Strassella, joka sijaitsee hieman kaupungin keskustasta pohjoiseen. Muistomerkki on omistettu niille, jotka kuolivat yrittäessään paeta idästä länteen. Itse muistomerkin lisäksi paikalta löytyy myös vierailijakeskus, dokumentaatiokeskus, ulkonäyttely entisen rajan varrella ja Kapelle der Versöhnung - sovinnon kappeli.
Erilaiset näyttelyt herättävät muurin ja Saksan historian henkiin kunnioittavasti ja kiinnostavalla tavalla. Siellä on myös 60 metriä pitkä muuri, joka on säilynyt sellaisena kuin se oli muurin murtuessa vuonna 1989, sisäseinä ja vartiotorni. Se muurin osa on suljettu vierailijoilta, mutta dokumentaatiokeskuksen tornista saa hyvän näkymän alueelle.
Checkpoint Charlie
Checkpoint Charlie oli tunnetuin risteys itä- ja länsi-Berliinin välillä, ja siitä tuli myös kylmän sodan symboli. Rajavartiosto sijaitse Friedrichstrassessa, Mitten ja Kreuzbergin kaupunginosien välissä, jossa olivat USA:n ja Neuvostoliiton sektorit. Rajavartiosto sijaitse Friedrichstrassessa, Mitten ja Kreuzbergin kaupunginosien välissä, jossa olivat USA:n ja Neuvostoliiton sektorit.
Nykyään entinen rajanylityspaikka on suosittu matkailunähtävyys. Entinen raja on merkitty kivillä, ja vahtitalosta ja rajaa merkkaavasta kyltistä on tehty vastaavanlaiset kopiot samoille paikoille vuonna 1961. Friedrichstrassen ja Zimmerstrassen näyttelyseinällä kerrotaan Checkpoint Charlien historiasta. Täällä on myös yksityismuseo, Haus am Checkpoint Charlie, jossa on esimerkiksi dokumentteja muuttoyrityksistä muurin toiselle puolelle.
Berliinin muurin historia
Toisen maailmansodan jälkeen Berliini jaettiin neljään sektoriin, joista jokaista vartioi yksi liittoutuneista: USA, Iso-Britannia, Ranska ja Neuvostoliitto. Neuvostoliiton sektorista tuli itä-Berliini, ja muiden alueiden sektoreista länsi-Berliini. Raja itä- ja länsi-Saksan suljettiin 1950-luvun alussa, mutta raja Berliiniin pysyi melko avonaisena. Siten Berliinistä tuli länteen pakenevien itä-Saksalaisten tärkein reitti. Berliinin muuri rakenettiin vuonna 1961, ja sen perimmäinen tarkoitus oli estää nuoria ja kouluttautuneita itä-Saksalaisia pakenemasta.
Elokuun 12-13. päivän välisenä yönä raja yllättäen suljettiin – piikkilanka-aita pystytettiin ja esteitä pystytettiin kaduille. Perheet, ystävät ja naapurit eristettiin toisistaan julmasti. Seuraava askel oli rakentaa noin 100 metriä pitkä maa-alue, joka vaikeutti pakenemista – kaikki rakennukset, jotka sijaitsivat kyseisellä alueella, revittiin alas ja niiden päälle rakennettiin aita. Ei-kenenkään maa, jota usein kutsuttiin kuolemanvyöhykkeeksi, oli täynnä hiekkaa ja soraa. Lopulta betonimuuria alettiin rakentaa, ja monia esteitä vahvistettiin samalla. Muurin länsipuoli täyttyi pian värikkäistä graffiteista, jolla protestoitiin muurin olemassaoloa vastaan.
Muurilla oli haluttu vaikutus – itä-Saksalaisten oli vaikea paeta länsipuolelle. Noin 5000 henkilöä onnistuivat, ja heistä 574 oli rajavartioston jäseniä. Yrityksiä oli monia: ihmiset kaivoivat tunneleita, yrittivät lentää rajan yli ilmapallojen avulla tai ajaa autolla esteiden läpi niin kovaa kuin pääsivät. Koko ajan tehtiin kuitenkin lisää esteitä, jonka vuoksi pakeneminen oli yhä vaikeampaa.
Tiedot siitä, kuinka moni kuoli pakoyritysten aikana vaihtelee, mutta joidenkin tietojen mukaan kuolleita oli vähintään 136 ja jopa 200. Muuri oli kokonaan Itä-Saksan puolella, jonka vuoksi Länsi-Saksalaiset eivät voineet tehdä asialle mitään, jos pakolaisia loukkaantui. Tunnetuin tapaus oli, kun 18-vuotias Peter Fechter ammuttiin Checkpoint Charlien vieressä vuonna 1962, ja hänen annettiin vuotaa kuiviin muurin väärällä puolella Itä-Saksalaisten vartijoiden katsellessa, länsimaisen median edessä.
Berliinin muuri kaatuu
1989 itä-Saksasta lähti maahanmuuttovirta, kun Unkarin ja Itävallan rajasäännökset helpottuivat, ja raja oli helpompi ylittää. Sen vuoksi itä-Saksan hallitusta valtaan alkoi nousta mellakoita, jotka painostivat hallitusta. Muutoksia tapahtui myös muissa itä-Euroopan maissa ja Neuvostoliitossa. Marraskuun 9. päivä kommunistisen puolueen hallitus päätti sallia yksittäiset vierailut länsi-Berliiniin seuraavana päivänä, mutta sitä varten piti täyttää hakemus. Eräs toimitsijoista piti tiedoitustilaisuuden, ja hän ei tiennyt milloin uudet säännöt tulisivat voimaan, ja vastasikin toimittajan kysymykseen: ''Jonakin päivänä''. Länsi-Saksan media kuuli uutisista nopeasti, mutta unohti mainita tarvittavan hakemuksen. Tuhannet ihmiset lähtivät rajalle keskiyöllä, jolloin hämmentyneet vartijat avasivat portit ja muurin kaatuminen alkoi. Jo samana yönä ihmiset alkoivat repiä paloja muurista, ja ottivat niitä itselleen muistoksi. Itä- ja länsi-saksalaiset tanssivat muurilla ja iloitsivat uudesta vapaudestaan.
Itä-Saksan armeija tuhosi Berliinin muurin kesällä 1990. Saman vuoden lokakuun 3. päivänä Länsi- ja Itä-Saksa yhdistyivät. Nykyään muurista on muistona kolme pientä osaa. Vanha raja on edelleen näkyvissä, ja se on vahvistettu kivillä. Kaupungin jaosta on tietysti jäljellä myös muita merkkejä, kuten arkkitehtuuria ja kulttuuria. Muurin murtumisen jälkeen Berliinistä on tullut yhä yhtenäisempi, ja se on todella suosittu kaupunkilomakohde.
Katso lisää matkavinkkejä Berliiniin
Varaa kaupunkiloma
Löydä edullisia lentoja suosittuihin kohteisiimme
